sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kaksi tarinaa: Pocahontas




Jo pienestä pitäen olen ollut kirjojen suurkuluttaja, mutta joskus internetin ja television ylivoima saa unohtamaan kirjojen ihanan maailman.
Olen monesti miettinyt Disney klassikoiden juonia ja sitä kuinka paljon alkuperäinen tarina muuttuu Disneyn käsikirjoittajien käsissä. Kaikkihan tietävät, että suurin osa Disney klassikoista perustuvat romaaneihin tai lastensatuihin. Prinsessa Ruusunen, Tuhkimo, Pocahontas, Notre Damen Kellonsoittaja ja Tarzan ovat hyviä esimerkkejä kirjoista, jotka ovat muuntuneet Disney klassikoiksi.
Päätin siis yrittää lukea kaikki nämä alkuperäisteokset ja vertailla niitä Disney klassikoiden tarinaan. Onhan se mielenkiintoista tietää ovatko kaikki klassikon hahmot kirjassa, vai onko Disney muokannut myös niitä. Ja onko kirjan tarina tylsempi kuin Disney klassikon tarina.

Kävin siis kirjastossa ja hain ensimmäisen projektikirjani, joka sattui löytymään helposti kirjojen täyttämistä hyllyistä: Pocahontas – Intiaaniprinsessa.
Neljäsataasivuinen kirja voi kuulostaa jollekin mahdottomalta, mutta olen lukenut yli tuhatsivuisia kirjoja jo yläasteella, joten tiesin, että lukisin kirjan hujauksessa, olisi se sitten tylsä tai ei. Mutta heti kun sain kirjan käsiini tiesin, ettei Pocahontasin tarina ole tylsä. Ja takakannen lyhyt teksti tuki mielikuvaani kauniista rakkaustarinasta. Ei se mitenkään voisi olla tylsä! 
Heti kun aloitin kirjan lukemisen jäin koukkuun. Jos olisin voinut lukea sen yhden päivän sisällä, niin olisin tehnyt niin. Kirjan lukemiseen meni kuitenkin noin viikko, mutta se oli oikein mukava viikko, jonka sain viettää hienon tarinan ääressä. 

Tästä päivityksestäni tuleekin hyvin pitkä, sillä olen alas arvioinut kirjan sekä Disneyn klassikon henkilöhahmoja, sekä kertonut kirjan juonen, jotta lukijat pystyisivät myös itse vertaileen Disney klassikkoa ja kirjaa keskenään. Joten jos ette ole nähnyt Disney klassikkoa tai lukeneet Pocahontas kirjaa niin älkää lukeko alemmas, sillä seuraava teksti sisältää juonipaljastuksia!







Pocahontas – Intiaaniprinsessa kirja
Kirjoittanut : Susan Donnell




Henkilöhahmojen vertailua

Pocahontas: Pocahontas on luonteeltaan samanlainen sekä kirjassa, että elokuvassa. Hän on pohjattoman utelias luonnonlapsi ja hän on hyvin kiinnostunut valkoihoisista. Ainoa suuri ero on se, että kirjassa Pocahontas on vasta 12–vuotias, kun Disneyn klassikossa hän on aikuisempi.

Powhatan: Powhatan on kirjassa hyvin erilainen, kuin Disney klassikossa. Hän on joskus hyvin julma ja ilkeä hallitsija, joka inhoaa uudisasukkaita todella paljon. Disney klassikossa hän on aika lempeä ja vanha mies.

John Smith: Elokuvassa Smith ei halaja itselleen kultaa eikä rikkauksia. Mutta kirjassa hän haluaa löytää intiaanien kultakätköt ja timantit saadakseen englantilaisen yrityksen panostamaan Virginiaan. John Smith on ulkonäöltään kirjassa hiukan vanhempi, sillä hänellä on punainen parta ja hiukset ovat punakeltaiset. Smith on kirjassa sekä Disneyn klassikossa melkein samanikäinen.

Kocoum: Kirjassa Kocoum on oikea naistenmies. Hän pettää Pocahontasia tämän siskon kanssa ja kaikki kylässä tietävät miehen touhuista. Disney elokuvassa Kocoum on taas kuvattu vakavaksi ja rohkeaksi mieheksi, joka kunnioittaa Pocahontasia. Hän on siis täysi vastakohta kirjan Kocoumille.
Molemmissa tarinoissa Kocoum on komea mies.

John Rolfe: Kirjassa hän on Pocahontasin aviopuoliso, joka on hyvin lempeä ja hyvä mies. Disney klassikossa miestä ei ole, mutta hän tulee mukaan Pocahontasin elämään vasta jatko–osassa, jota en kuitenkaan sotke tähän arviointiin.

John Ratcliffe: Kirjassa kyseinen hahmo ei ole kovinkaan keskeisessä osassa. Kun taas Disney elokuvassa hän on yksi päähahmoista, joka vaikuttaa juonen kulkuun. 

Kaarnamuori: Kirjassa ei ole mitään yliluonnollista, eikä Kaarnamuoriakaan ole. Mutta kirjassa Pocahontas pitää jumalia neuvonantajinaan ja kuuntelee heitä. Disney on siis ilmeisesti keksinyt Kaarnamuorin jumalien tilalle, joka neuvoo tyttöä ja ohjaa tätä.

Miiko ja Flit: Kirjassa Pocahontasilla ei ole eläinystäviä vaan hän uhraa pieneläimiä jumalille. Disney klassikkoon nämä suloiset eläinhahmot on keksitty viihdyttämään perheen pienempiä.

Percy / Kint koira: Kirjassa Pocahontasin isä saa lahjaksi englantilaisilta vinttikoiran, joka on siis täydellinen vastakohta pullealle Disney koiralle.

Thomas: Kirjassa on hyvin monta Thomas nimistä hahmoa, kun taas Disney elokuvassa Thomas on aika keskeisessä osassa oleva nuori merimies.

Nakoma ja Wiggins: Kumpaakaan näistä henkilöistä ei ole kirjassa, ne on siis täysin Disneyn keksimiä hahmoja.






Kirjan juoni

Pocahontas on vasta kaksitoistavuotias tyttönen, joka asuu isänsä Powhatanin, johtamassa kylässä. Powhatan on jo aikaisemmin tappanut englantilaisia uudisasukkaita, jotka ovat tulleet maahan. Ja siksi Powhatan on hyvin epäileväinen uusien tulokkaiden suhteen. Pocahontas on hyvin kiinnostunut uudisasukkaista ja saakin isältään luvan käydä tiedustelemassa millä asioilla tulokkaat liikkuvat. Pocahontas veljineen lähtee linnakkeeseen, jossa hän tapaa John Smithin. Pocahontas ihastuu heti miehen erilaisuuteen. Smith ryhtyy opettamaan Pocahontasille englantia ja samalla Pocahontas opettaa omaa kieltään miehelle.
Linnakkeen rauha järkkyy, kun toisen intiaaniheimon vierailu menee pieleen kiistan vuoksi. Ja linnake piiritetään. Uudisasukkaat kuolevat yksitellen yrittäessään viljellä linnakkeen ulkopuolella olevia peltoja.
Näinä aikoina Pocahontas ja hänen veljensä tuovat ruokaa omalta heimoltaan uudisasukkaille. He auttavat miehiä parhaansa mukaan, mutta silti monet nääntyvät nälkään. Pocahontasilla on myös ongelmia, kun hänen isänsä haluaisi tytön avioituvan Kocoumin kanssa. Pocahontas ei itse välitä miehestä yhtään, mutta hän lupaa harkita asiaa.  
John Smith lähtee linnakkeesta kolmen muun miehen kanssa ja he joutuvat Powhatanin sotilaiden väijytykseen ja John Smith otetaan vangiksi, kun muut miehet tapetaan julmasti.
. Smith valmistellaan uhrattavaksi, hänet aioataan kiduttaa kuoliaaksi lekoilla lyömällä. Juuri kun sotilaat meinaavat aloittaa ryntää Pocahontas pelastamaan Smithin. Powhatan säästää Smithin hengen ja tekee tästä ottopoikansa, jonka suojelijaksi Pocahontasin täytyy ryhtyä. Powhatan lupaa rauhan intiaanien ja valkoihoisten välille.
Kun Smith palaa takaisin linnakkeeseen Pocahontasin ja tämän vartijoiden kanssa, muut eivät meinaa uskoa hänen tarinaansa. Etenkin Ratcliffe epäilee Smithin osuutta kolmen muun miehen kuolemaan. Miehet päättävät keskenään, että Smithille täytyy pitää oikeudenkäynti laiminlyönneistä kolmen muun miehen suhteen. Ratcliffe tuomitsee Smithin hirtettäväksi. Juuri kun Smithin kaulalle asetetaan hirttoköysi astuu Pocahontas esiin, joka viivyttää hirttämistä. Samalla miehet näkevät laivan, joka saapuu linnakkeeseen. Smith pelastuu täpärästi jälleen Pocahontasin ansiosta ja Smith jätetään tuomiotta, koska laivan miehet ovat hänen puolellaan.
Laiva tuo mukanaan lahjoja Powhatanille, jotka Smith saattueineen vievät kuninkaalle. Smith lahjoittaa myös hyttipojan Thomas Savagen Powhatanille, jotta poika opettelisi heimon tapoja ja näyttäisi ne sitten uudisasukkaille. Vastalahjaksi Powhatan antaa oman poikansa Namonin linnakkeeseen.
Powhatan saa vierailun aikana tietää Pocahontasin ja Smithin suhteesta. Hän käskee tytärtään menemään naimisiin Kocoumin kanssa, mutta Pocahontas haluaisi vielä miettiä asiaa. Pocahontas menee salaa Smihtin luo ja kertoo isänsä suuttumuksesta, mutta hän ei kerro Kocoumista. Smith lupaa, että laivan kapteeni lähettää Powhatanille kirjeen, jossa he vaativat Pocahontasia neuvottelijaksi aseista joita Powhatan niin haluaa. Pocahontas palaa kylään, mutta hänen isänsä on päättänyt olla vastaamatta uudisasukkaille. Sen sijaan hän lähettää sotilaitaan varastamaan uudisasukkainen miekkoja. Smith vangitsee sotilaat ja Powhatan antaa Pocahontasin neuvotella uudiasukkaiden kanssa. Pocahontas yrittää saada rauhan heimojen välille, mutta se on hyvin vaikeaa. Powhatan suuttuu linnakkeeseen tulvivasta ihmisvirrasta, sillä Smith oli luvannut, että lisää englantilaisia ei tule. Pocahontas neuvottelee rauhasta, mutta Smith ja hänen ystävänsä Percy yrittävät salaa löytää Powhatanin aarteet. He menevät heimon aarreaittojen luo ja säikäyttävät vartijat ilotulitteilla pois. Mutta aitoissa on vain intiaaneille tärkeitä asioita: eläinten turkkeja, ruokaa ja hienoja vaatteita.
Smith ja Percy jäävät kiinni ja joutuvat Powhatanin eteen. Powhatan epäilee miesten tarinaa ja syyttää heitä valehtelijoiksi. Smith ja Percy luulevat olevansa turvassa, mutta yöllä Pocahontas ilmestyy miesten luo ja käskee heidän lähteä, sillä hänen isänsä aikoo tappaa miehet. Pocahontas vie miehet piiloon, mutta hän kuulee jonkun tulevan. Pocahontas joutuu surmaamaan isänsä vanhan ja kiltin ystävän, joka oli lähetetty tappamaan miehet. Pocahontas ei kerro Smithille tekemästään veriteosta. Pocahontas saa miehet turvaan ja aamulla Powhatan kieltää kuoleman uhalla Pocahontasia enää tapaamasta uudisasukkaita. Ja hän pakottaa Pocahontasin naimisiin Kocoumin kanssa.
Smith tapaa Pocahontasin salaisessa paikassa ja lupaa tälle rakentavansa heille yhteisen talon. Smith haluaa pyytää Pocahontasin kättä tämän isältä, mutta Pocahontas ei pysty kertomaan olevansa naimisissa. He sopivat seuraavan tapaamispäivän ja lähtevät omille teilleen. Palatessaan linnakkeeseen Smith joutuu vakavaan onnettomuuteen, hän häilyy elämän ja kuoleman rajamailla.
Yrittäessään kertoa Namonille seuraavasta tapaamisesta Pocahontasin kanssa, tulee Pocahontasin veli katsomaan Smithiä ja kertoo tälle, että Pocahontas on onnellisesti naimisissa, jonka vuoksi Smith tuntee katkeruutta. Parannuttuaan hän haluaa matkustaa takaisin Englantiin.
Pocahontas odottaa Smithiä taukoamatta, mutta tämä ei koskaan tule salaiseen paikkaan. Pocahontas ei tiedä miehen loukkaantumisesta.
Kun Thomas Savage käy linnakkeessa saa Pocahontas vihdoin kuulla, että Smith on palannut Englantiin, eikä hänen tulostaa takaisin ole varmuutta. Tieto musertaa Pocahontasin, joka ei voi  ymmärtää miksi mies ei pitänyt lupaustaan vaan jätti hänet yksin. Pocahontas on huomannut odottavansa lasta ja hän tietää sen olevan John Smithin. Pocahontas pelkää isänsä ja heimon reaktiota, kun lapsi onkin vaaleaihoinen. Kuitenkin kohtalo puuttuu peliin ja myrskyn seurauksena Pocahontas jää puunoksan alle. Hän menettää lapsensa. Powhatan kertoo myös, että Kocoum on saanut surmansa. 
Kaikki luulevat Pocahontasin surevan Kocoumia, vaikka hän suree Smithin lähtöä sekä vauvansa menetystä. Smithin lähdön vuoksi Powhatan tappaa melkein kaikki uudisasukkaat ja myös Pocahontas näkee kamalan verilöylyn, jossa hän menettää ystäviään. Heimossa leviää nopeasti tieto, että englantilaiset ovat lähteneet lopullisesti laivallaan pois. Pocahontasin sydän murtuu, kun hän tajuaa, ettei enää koskaan näe John Smithiä.
Pocahontas lähtee toisen heimon luo, jossa hän haluaa viettää aikaansa. Thomas Savage vierailee kylässä ja tuo sanan, että englantilaisia on tullut lisää linnakkeeseen, eikä heillä ole aikomustakaan lähteä. Pocahontas innostuu tiedosta ja hän olettaa Smithinkin palaavan takaisin.
Pocahontas joutuu kieroilun uhriksi ja yllättäen hänet siepataan laivalle. Englantilaiset haluavat pitää Pocahontasin vankinaan, jotta hänen isänsä palauttaisi vangeiksi jääneet sotilaat.
Pocahontas on kuitenkin hyvillään, sillä hän pääsee linnakkeeseen. Kaikki kohtelevat häntä hyvin. Pocahontas lähetetään pastorin tilalle, jossa hän kääntyy kristityksi. Pocahontas tapaa John Rolfen, joka rakastuu tyttöön. Rolfe pyytää Pocahontasia vaimokseen ja tämä suostuu, sillä hän ei ole kuullut John Smithistä moneen vuoteen mitään. Powhatan hyväksyy avioliiton ja sen tosiasian, että Pocahontas on kääntynyt kristityksi. Pocahontas saa pojan, Thomasin, jonka kanssa Rolfien perhe lähtee Englantiin.
Englannissa hämmentynyt John Smith ei tiedä miten suhtautua Pocahontasin tuloon. Lontoossa ollessaan Pocahontas tapaa John Smithin. Jälleenäkeminen saa tytön pois tolaltaan ja hän tajuaa vieläkin rakastavansa Smithiä. Pocahontas pettää aviomiestään Smithin kanssa, mutta katuu myöhemmin tekoaan. Pocahontas saa vihdoin tietää miksi Smith ei palannutkaan hakemaan tätä. Tavattuaan Rolfen ison suvun Pocahontas tajuaa, ettei voi pettää aviomiestään. Hän haluaa elää ilman Smithiä, vaikka se olisikin vaikeaa. Pocahontas kertoo tämän Smithille, joka ei haluaisi luopua tytöstä.
Pocahontas viettää aikaansa vielä Englannissa, mutta kotiinpaluun tullessa ajankohtaiseksi Pocahontas sairastuu ja kuolee. Hänen miehensä lähtee takaisin Virginiaan ja jättää Thomasin sukulaistensa hoiviin. Kun Powhatan saa kuulla lempilapsensa kuolemasta hän murtuu. Powhatan kuolee vuotta myöhemmin ja hänen tilalleen johtajaksi tulee ilkeä mies, joka tapattaa uudiasukkaat, myös John Rolfen.
Pocahontasin lapsi, Thomas kasvaa aikuiseksi Englannissa ja hän lähtee Virginiaan. Siellä hän tapaa John Smithin. Thomas jää Virginiaan hoitamaan perimiään alueita ja John Smith kuolee aviottomana.  



Kirjan ja Disneyn elokuvan vertailua


Periaatteessa kirjassa ja Disneyn elokuvassa ei ole kuin pari samankaltaista kohtausta. Ensimmäinen on se, kun Pocahontas pelastaa John Smithin ja toinen on Smithin loukkaantuminen. Muuten kirja ja elokuva eroavat toisistaan hyvin paljon. Kirjassa Ratcliffe ei yritä tappaa Powhatania, eikä Powhatan koskaan anna suostumustaan Pocahontasin ja Smithin rakkaudelle.
Kirjassa tapahtumien välillä on vuosia, kun taas elokuvassa aikaa kuluu paljon vähemmän.
Jos minun pitäisi päättää kumpi oli parempi kirja vai elokuva, niin päätyisin ehkä kuitenkin kirjan kannalle. Disneyn tarina on vain liian naiivi, vaikkakin se on tarkoitettu lapsille. Mutta silti siinäkin olisi voinut hyödyntää enemmän jotain kohtia kirjasta. Disneyn klassikossa Smith on esitelty puhtoisena henkilönä, joka haluaa tutustua heimoon, mutta kirjassa hän oli kiinnostunut enemmän rikkauksista ja melkein kuoli etsiessään kultakätköjä.
Toisaalta Disneyn klassikko on juuri sopiva aivojentyhjennyselokuva, jota voi katsoa hyvillä mielin sen suhteellisen onnellisen lopun vuoksi. Kun taas kirjassa ei loppu ollut kovin onnellinen kahden päähenkilön välillä.


Analyysiä kirjasta

Kirjan alku on kirjoitettu mielestäni hyvin tönkösti. Aivan kuin kirjailija olisi pakottanut itsensä kirjoittamaan mielenkiintoisen alun, jossa selviää että Pocahontas ja Smith eivät saaneet toisiaan. Lukijan on pakko lukea kirja, jotta hänelle selviää miksi Pocahontas on toisen miehen kanssa naimisissa.
Kirja on muuten helppolukuinen ja juonen mukana on helppo pysyä. Kirjassa on kerrottu hyvin yksityiskohtaisesti asuista ja heimon rituaaleista mikä lisää todentuntua.
Hiukan jäi ihmetyttämään Pocahontasin ikä. Hän oli vasta kaksitoista vuotias kun hän tapasi John Smithin. Ja Smith oli jo 27 vuoden vanha. Kirjan kantta katsoessaan voisi luulla Pocahontasin olleen jo kahdenkymmenen. Ja Pocahontas on todella viisas ollakseen vasta lapsi. Mutta jossain kohdin kirjaa myös Smithiä mietityttää Pocahontasin nuori ikä, mutta hän sivuuttaa asian, koska Englannissa jotkut menevät naimisiin jo kaksitoistavuotiaina.
Kirjassa oli yksi juonen osa joka jäi selvittämättä. Kun Pocahontas kivittää veljiensä kanssa käärmettä niin joku yrittää heittää Pocahontasia kivellä. Kuitenkaan kirjassa ei ikinä selvitetä suoraan kuka kivenheittäjä oli. Lukijalle asia selviää, mutta Pocahontas ei muka tajua, että heittäjä oli hänen oma veljensä, joka on kateellinen tytön tulevasta asemasta heimossa.

Pocahontasin kuolema oli mielestäni kirjoitettu liian lyhyesti. En tiedä onko kirjoittajalle tullut kiire vai mikä, mutta Pocahontasin kuolemasta olisi saanut paljon syvällisemmin ja koskettavamman, jos sen kirjoittamiseen olisi panostettu enemmän. Petyin suuresti juuri kirjan loppuun, joka oli hyvin töksähtelevä ja ei sopinut yhtään kirjan muihin osiin. Myös syy Pocahontasin kuolemaan jäi epäselväksi. Missä hän sairastui? Ja mikä sairaus oli? Kirjassa Pocahontas oli aina terve ja urheilullinen, eikä hän koskaan sairastunut. Joten kuoliko Pocahontas sitten sydänsuruun, kun hän tiesi ettei enää koskaan näe John Smithiä. Sillä kirjassa hän näkee kuumeharhoissaan John Smithin vierellään. (Minun oli pakko selvittää tämä fakta netin ihmeellisen maailman avulla. Pocahontas kuoli oikeasti isorokkoon, eikä hänen ja John Smithin suhteesta ole koskaan ollut todisteita, muuta kuin Smithin sana.)

John Smithin elämästä Pocahontasin kuoleman jälkeen olisi voitu kertoa tarkemmin. Vain lopussa yhdessä lauseessa mainitaan, että Smith kuoli naimattomana. Kuitenkin Smith rakasti syvästi Pocahontasia ja hän oli ainoa nainen, jonka kanssa Smith olisi suostunut menemään naimisiin. Joten mielestäni Smithin kohtalosta olisi voitu kertoa hiukan tarkemmin. Hän oli kuitenkin kirjan toinen päähahmo.
Suosittelen kirjaa kaikille aikuisille lukijoille, sillä kirjassa oli joitain raakoja sekä intiimejä kohtauksia, jotka eivät sovi ihan pienimmille lukijoille.
Muuten mielestäni kirja oli ihan hieno lukukokemus ja oli mukavaa saada lukea kirja, johon Disneyn tarina perustuu. 









3 kommenttia:

  1. Heips! Pocahontashan on oikeasti elänyt henkilö. Onko Susan Donnell kirjoittanut kirjan "virallisena elämänkertana", vai kertooko hän intiaanitytöstä sadun muodossa?

    En ole kirjaa lukenut, mutta minusta tuntuu, että minä saattaisin tykätä enemmän Disneyn versiosta Pocahontasista. Disneyn elokuvassa keskitytään vain yhteen asiaan, Pocahontasin ja John Smithin suhteeseen, ja se tekee henkilöistä todentuntuisempia ja helpommin lähestyttäviä. Elämänkerroissa tietyn henkilön elämästä kerrotaan aina niin kaikki mahdollinen, että hahmo saattaa jäädä etäiseksi, eikä hänen motiivejaan aina tietyn tapahtuman yhteydestä ymmärrä. Mutta kirja on varmasti tosi mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin jostakin, että Susan Donnell on kaukaista sukua Pocahontasille ja kirja oli kirjoitettu vanhoja dokumenttejä hyödyntäen. Kirja oli kirjoitettu ihan niin kuin mikä tahansa kaunokirja, eli se ei ole elämänkertakirja vaan se on tarinan muodossa. Ja tuosta John Smithin ja Pocahontasin suhteesta ei ole historiallisesti todisteita, joten siksi tämä kirja on mielestäni romaani, sillä siinä on puolet kuitenkin keksittyä ja puolet totta.
      Mutta uskon, että Disney on käyttänyt tätä kirjaa elokuvan pohjana, sillä kirja julkaistiin 1991 eli ennen Disneyn elokuvaa.
      Suosittelen kirjaa vaikka kesälukemiseksi! :)

      Poista
  2. Hmm, pitääkin miettiä! Olen nyt päättänytkin lukea Disney-klassikkojen pohjalta tehtyjä kirjoja (ihan kuin sinäkin), ja kesällä on luettu jo Pinocchio, ja Liisa Ihmemaassa on luvun alla. Ehkäpä Susan Donnellin Pocahontas päätyy listan jatkoksi! :)

    VastaaPoista