Leijonakuningas 2019 arvostelu

Tämä on hyvin lyhyt ja tiivis arvostelu, sillä en halua pitkästyttää ketään liian pitkällä selonteolla :) Kävin siis katsomassa Leijonakuninkaan suomenkielisellä dubbauksella, sillä valitettavasti en töiden vuoksi pääse sitä katsomaan englanninkielisenä. En olisi missään nimessä halunnut kuulla uutta suomi dubbausta, koska olen ollut aina sitä mieltä, ettei Leijonakuninkaan alkuperäistä dubbausta voita mikään. Ja valitettavasti olin oikeassa. En ole seurannut elokuvan ympärillä käynyttä kuhinaa ja minulla ei ollut mitään käsitystä kuka on kenenkin ääni, joten menin elokuviin tietämättömänä.

Mutta uusi dubbaus ei vain toiminut kaikilla hahmoilla, ei sitten millään. Pahin kaikista oli aikuisen Nalan ääni, joka tuntui liian töksähtelevältä ja äänessä ei ollut mitään tunnetta. Scarin ääni oli toinen pettymys, se oli liian pehmeä ja lempeä, eikä äänessä ollut Scarin viekkautta. Nuorten Simban ja Nalan äänet olivat ihan hyviä, Sarabin ja Mufasan äänet olivat myös osuvia. Mutta Timon ja Bumba jäivät kakkosiksi alkuperäiselle dubbaukselle. 

Tietyt kohtaukset olivat kuitenkin hieman pettymys, esimerkiksi "Simba muista kuka olet" kohtaus ei säväyttänyt nyt niin kuin piirretyssä. Eikä Mufasankaan kuolema ollut yhtä koskettava kuin alkuperäisessä versiossa, eivätkä ne vedonneet tunteisiin. Tietysti elokuvassa oli paljon hyvää, ja voisin sen katsoa toisenkin kerran, mutta ehdottomasti englanninkielisillä äänillä! 

Lumikki ja Seitsemän kääpiötä elokuva-arvostelu

Info:

Elokuva: Lumikki ja seitsemän kääpiötä.

Valmistusvuosi: 1937

Muuta tietoa: Lumikki ja seitsemän kääpiötä on Disneyn ensimmäinen pitkä klassikkoelokuva. Se pohjautuu löyhästi Grimmin satuun Lumikki. Suomessa elokuva on dubattu kolme kertaa vuosina: 1962, 1982 ja 1994.

Elokuvan hahmot: 

Arvostelu:

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on varmasti jokaiselle Disney fanille tuttu elokuva. Se alkaa tuttuun Disneymäiseen tapaan kertojan sanoilla. Elokuva menee mukavan joutuisasti eteenpäin. Juoni on ehkä liiankin suoraviivainen ja pomppii Kuningattaren ja Lumikin välillä. 

Elokuvassa erotetaan heti alkuunsa paha ja hyvä. Kuningattaren ilmestyessä kuvan valtaa tummat sävyt ja hieman pelottava musiikki, kun taas Lumikki ilmestyy esiin, kaikki on aurinkoista ja värikästä. Kuningattarella on myös korppi lemmikkinään, kun Lumikki paijaa luonnon kaikkia suloisia eläimiä. Nämä erottelut ovat hieman yliampuvia ja jopa naiiveja. 

Kuitenkin täytyy nostaa hattua elokuvan tekijöille. Jälki on mahtavaa ja voi vain kuvitella paljonko työtä elokuvan teko on vaatinut. 

Mutta henkilöhahmoissa olisi ollut parantamisen varaa. Näin aikuisin silmin katsottuna jotkut Lumikin piirteet ovat ärsyttäviä. Hänestä on tehty hyvin avuton henkilö, antaa heti pelolle vallan jouduttuaan yksin pimeään metsään.Myös Lumikin typeryys on ärsyttävää. Hän ei kuuntele kääpiöiden varoituksia vaan päästää Kuningattaren/Noidan talon sisälle ja vielä uskoo tarinan toivomusomenasta. Tietysti pienempiin lapsikatsojiin tämä uppoaa, kuin veitsi sulaan voihin, mutta kyllä itse ainakin monesti lapsena mietin miksi Lumikki oli suoraan sanottuna hieman tyhmä.

Kääpiöiden hahmot ovat suloisia ja kaikki katsojat varmasti ihastuvat heihin. Kaikista mieleenpainuvin kääpiö on mielestäni Jörö, johon katsoja saa tutustua eniten. Ainakin omasta mielestäni Jörön hahmo kehittyy elokuvan aikana eniten ja hänet oppii tuntemaan hyvin. Jöröhän vain esittää kovaa ja hieman vihaista kääpiötä, joka kuitenkin on yhtä ihastuttava, kuin muutkin kääpiöt. 

Osa hahmoista jää kuitenkin etäisiksi. Kaikkein vähiten katsoja oppii tuntemaan Prinssiä, joka näkyy vain elokuvan alussa ja lopussa. Vaikka Prinssillä onkin kuitenkin iso rooli elokuvan lopun kannalta on kuitenkin harmi, että hahmo jää taka–alalle. 

Taputan kuitenkin nöyrästi ensimmäiselle klassikolle, sillä siihen aikaan nähden, milloin elokuva tehtiin, ei kovin moni olisi pystynyt samaan, kuin Walt Disney. 

Elokuvan opetukset:

Tyypilliseen Disney klassikkoon kuuluu opetus: paha saa palkkansa. Ja niin ilkeä Kuningatarkin saa kamalan kohtalon tipahdettuaan alas kuolemaansa. Mutta elokuvassa on myös pieniä opetuksia lapsille tai miksei myös aikuisille :). Esimerkiksi pese kädet ennen ruokailua ja pidä koti siistinä. Valitettavasti kodin joudut siivoamaan ilman metsän eläinten apua :)

Huonoin kohtaus:

Mielestäni elokuvan huonoin kohtaus on Lumikin ja Metsästäjän kohtaaminen. Kohtauksessa Lumikki näyttää avuttomuutensa, eikä lähde pakoon Metsästäjää joka lähestyy uhkaavasti puukon kanssa. Kohtauksessa minua ärsyttää eniten juuri Lumikki, joka käyttäytyy aivan eri tavalla, kuin normaali ihminen käyttäytyisi vastaavassa tilanteessa. Myös kohtauksen jälkeen jatkuva Lumikin pelko metsässä on jotenkin vain epämieluisaa katsottavaa. 

Paras kohtaus:

Koko elokuvan paras kohtaus on omasta mielestäni Jörön kovan ulkokuoren murtuminen, kun Lumikki heiluttaa Jörölle ja Jörö näyttää ihan Ujolta. Tämä kohtaus ei varmaan monen mielestä ole elokuvan paras, mutta se jää mieleen, sillä elokuvan aikana Jörö vain suurimmaksi osaksi jöröttää, jos niin voi sanoa :)

Pelottavin kohtaus:

Ainakin lasten silmin katsottuna pelottavin kohtaus lienee tuo missä Kuningatar muuttuu Noidaksi. 

Dramaattinen musiikki ja synkkä kohtaus on ehkä vähän liiankin pelottava lasten elokuvaan.

Suosittelen kuitenkin Lumikkia ja seitsemään kääpiötä kaikille. Se on ihastuttava elokuva, joka on tehty taidolla. Pienempien lapsien kannattaa katsoa elokuva aikuisen seurassa, sillä jotkut kohtaukset voivat olla liian pelottavia. 

Onneksi elokuva päättyy kuitenkin onnellisesti niin kuin kaikki Disney elokuvat :)